Kotona ollaan! Kiersimme siis Italiaa viimeiset pari viikkoa ja siinä ajassa ehti jo nähdä niin paljon, että pää meinasi välillä suorastaan räjähtää kaikesta kauneudesta. Aloitimme lomamme Venetsiasta, joka on minulle jo entuudestaan tuttu noin 15 vuoden takaa. Kaupungissa on kieltämättä todella kauniita alueita, mutta siellä parveilevat turistimassat olivat meille vähän liikaa. Suosittelisinkin Venetsian reissua joko ihan alkukeväästä tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi syyskuun lopussa. Seuraavaksi kuitenkin kuvatykitystä, olkaa hyvät!
Kiersimme mieheni toiveesta kaikki ”pakolliset” nähtävyydet eli Pyhän Markuksen torin, Rialton sillan sekä Canal Granden, mutta niin kiersi myös moni muukin. Parin pakollisen kuvan jälkeen siirryimme siis nopeasti hieman väljemmille vesille ja seikkailimme mieluummin hieman rauhallisemmilla alueilla ja niillä ihastuttavilla pikkukujilla. Pyhän Markuksen kirkkoon emme edes yrittäneet sisään, vaan päätimme sen sijaan vierailla sen vieressä sijaitsevassa Pyhän Markuksen kellotornissa (St Mark’s Campanile), josta oli ihan huikeat näköalat sekä kirkkoon että koko Venetsiaan. Eikä sinne edes ollut jonoa!
Lisäksi kiertelimme läheisiä kauppoja ja kävimme ihastelemassa (siis minä kävin) muun muassa Diorin kaunista myymälää. Jotain ihanaa minulle tarttui myös mukaankin paikallisesta Chanelin liikkeestä (jossa oli muuten maailmankaikkeuden ihanin myyjä), sillä minulla sattui olemaan matkan aikana syntymäpäivät. Mutta palataan siihen hiukan myöhemmin…
Ja koska olimme Venetsiassa, oli meidän vain pakko käydä gondoliajelulla. Olihan se ihan totaalisen ylihintaista, mutta samalla myös tosi kiva kokemus. Vartin mittainen ajelu maksoi useassa paikassa 80 euroa, mutta luonnollisesti Huokausten sillan ali menemisestä sai maksaa enemmän. Hintoja tiedustellessa gondolikuski lupasi meille puolen tunnin kyydin sadalla eurolla, normaalisti sama kyyti olisi maksanut 120€. Pirun kallis veneily, mutta ainakin me tykkäsimme!
Ruokapuolesta minulla ei valitettavasti ole Venetsiaan sen suurempia vinkkejä, sillä emme (odotetusti) kokeneet siellä mitään ruokaelämyksiä. Yhden kivan ravintolan me kuitenkin löysimme aperitivoja metsästäessämme ja sen nimi on Al Timon. Ravintola sijaitsi ihan kanaalin vieressä, joten viiniä siemaillessa oli ihanat näkymät!
Etenkin Venetsian kaltaisessa kalliissa kaupungissa aperitivoja on muuten hyvä ”käyttää hyväksi”, sillä niissä juomien hinnalla saa myös erilaista pientä syötävää – joskus ne ovat ihan sipsejä ja pähkinöitä, joskus taas esimerkiksi pieniä leipiä. +37 asteessa tuo pieni syötävä meni usein myös illallisesta, sillä kuumuudesta johtuen sitä harvoin tuli edes kunnolla nälkä.
Vastaa